Tuula äiskän runoja

Täällä voit julkaista omia runoja rekisreröityneenä, rekisteröitymättömänä, nimimerkillä tai ilman.

Valvoja: Webmaster

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Sekoja elämänohjeita

ViestiKirjoittaja äiskä » La Touko 09, 2009 2:14

Elämä muuttuu koko ajan.
Joku ylittää tietyn rajan.
Ja sitte vaan kaikki mättää,
yx ottaa, toinen jättää...

Ei oo helppoo, mut kuitenki
ihmeissään on välillä itekki.
Ku pitää tunteet kuolettaa
ja oma ittesä ei olla saa.

Yrittää olla kovis, et selviäis,
sit masentuu, tuntuu ku repeäis.
Mut ei auta kumpikaan näistä,
vaan pittää ottaa pois molemmista päistä.

Mennä siihen keskivertoon
ja sen vaan voin kertoo,
et välinpitämättömyys on se oikee tapa,
vähä niinku ihmisen napa...

Siinä keskellä kaikkee,
vaikka onki juttu vaikee.
Se onnistuu, se pelaa.
Tee näin ja relaa...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Epätoivoo...

ViestiKirjoittaja äiskä » Su Touko 10, 2009 13:01

Miksi itkee sydän pieni?
Mihin menossa on tieni?
Miksi kyynel vierii, vaikka tahtois en?
Oonko ees ihmisen arvoinen?

Kysymys kysymyksen perään.
Ja kun taas tästä herään,
onko kaikki paremmin,
vaan koko ajanko mä uneksin???

Paremmasta, siitä mitä ei oikeesti oo,
mut mitä vaan ite tahoo...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » Su Touko 10, 2009 13:04

tulipahan loppuun sitte kirijotusvirihe, ei tahoo vaan tahtoo, sorry...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

UNI

ViestiKirjoittaja äiskä » To Touko 21, 2009 4:45

Unella voi niin monet kasvot olla...
Niissä voi elää täysillä, niissä voi kuolla.
Ne voi kestää hetken, ne voi jatkuu koko ajan.
Kun käyn hereillä, luulen ylittäneeni unen rajan.

Taas uskallan nukahtaa, mut se tulee taas.
Se jatkuu, jatkuu aina vaan...
Tuntuu, ettei irti pääse siitä,
aattelee, eikö tää jo riitä?

Kun se uni vielä kauhee on,
se on niin loputon...
Jos se oiski kaunis, vaikka romanttinen,
siitä herätä haluis en!

Välillä tuntuu, et valveilla on, ku unta katsoo.
Se on niin todellista, siihen melkein uskoo.
Sitte ku kunnolla nukkuu, ei unta ees nää
tai ainaki näin itelleen selittää.
Sitä ei ehkä vaan muistakaan,
on levänny kunnolla, on virkee, taas jaksaa...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Ruikutusruno

ViestiKirjoittaja äiskä » Ma Kesä 22, 2009 10:54

Elämä pelaa.
Elämä relaa.
Ite on vaan pieni ihminen.
Kulkee vaan välillä elämäänsä ihmetellen!
Kuka on, missä menee?
Mitä pystyy lopettaan, mihin kykenee?
On se vaan ihmeellinen juttu.
Ku se toinen on niin kovin tuttu!
sitä anteex antaa,
sen eestä kaiken koittaa kantaa.
Itellä voi kaikki olla pielessä,
mutta koko ajan vaan on mielessä,
se joku, välittää siitä, mut sääliä toisaalta se on vaan.
Ei voi lähtee, aattelee, mikä on sen parasta!
Sitä elää koittaa.
Kaikki nää ympyrät voittaa.
Ku sitä ei vaan voi irti päästää.
Ei voi mennä, ei toista jättää...
Aattelee vaan, kuka ja mikä ite on.
Pitääkö luottaa koko ajan kohtaloon?
Vai pitääkö vaan mennä pois?
Sittekö helpompi ois?

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

KESÄ

ViestiKirjoittaja äiskä » Ke Heinä 15, 2009 16:37

Kesän tuuli pyörii ympyrää,
kuitenkin lämmittää.
Saa hiukset ihan sekaisin,
laittaa ne taas kohta takaisin.
Ei tarvi kampaa, ei harjaa,
kun on vaan.

Nauttii ja ottaa kaiken vastaan.
On vaan siinä ainoastaan.
Ei tarvi muuta tehäkkään.
Tää on sitä tosi elämää.

Antaa kaiken tapahtuu.
On hyvä olla, hymyyn taipuu suu...
Antaa itestään vaan sen,
että on vastaanottavainen.

Nauttii ja näyttää sen,
et on olo niin onnellinen.
Kun hyvä musa vielä taustalla soi,
mitä muuta sitä toivoo voi? (Vielä on kesää jäljellä...)
Oma Rakas rinnalla.
Rakkaus aivan pinnalla...

Lämmintä tuulentuiverrusta kaikille lukijoille!
äiskä

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ÄITI

ViestiKirjoittaja äiskä » Ma Heinä 27, 2009 13:50

"Kallein hän on,
niin korvaamaton."
Äitihän se on,
se ainoa, uskomaton...
Vaikka siltä on viety niin paljo pois,
ei mulle Rakkampaa ihmistä olla vois.

Oon jo iso ja aikuinen
ja aika harvoin näen sen.
Mut aina se mua kullakseen puhuttelee,
sillä on ikävä, se itkeskelee.

Ei se valita, se välittää.
Mullaki on ikävä. ku en sitä nää.
Se on muuttunu, elämä on tehny sen
ja sen on mulle Tärkein Ihminen.

Mä pidän siitä niin kauan kii,
ku se lähtee muihin maisemiin.
Ja sitteki, ku on sitä ikävä mulla,
ni annan vaan itkuni tulla...
Ja aattelen omaa äitiäni.
Se ku oli se oikee, ainoani!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Pienestä isoksi!

ViestiKirjoittaja äiskä » To Heinä 30, 2009 13:38

Pienenä tyttönä paimenessa,
söin minä karviaismarjoja.
Suurena tyttönä maailmalla,
voin vaan vapaudesta uneksia.

Pienenä tyttönä koulunpenkillä,
minulta pääsi paukkuu...
Suurena tyttönä maailmalla,
yx ja toinen vaan toisiaan haukkuu.

Pienenä tyttönä pojat sano mulle,
et pistäppäs silimät kiinni.
Suurena tyttönä maailmalla,
ne käy kiinni mun rinnuksiini.

Pienenä tyttönä muistan mä kerran,
ku meille tuotiin sonni.
Suurena tyttönä maailmalla,
ihmettelen, mikä se on se onni?

Pienenä tyttönä huomasin kerran,
et paita oli liian pieni.
Suurena tyttönä maailmalla,
valitsen oman tieni.

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

MUN KAXVITOSELLENI!

ViestiKirjoittaja äiskä » Ke Elo 05, 2009 14:40

Se on mun neljästä nuorimmainen.
Ihan oikee ja tosi nainen.
Sil on kax tyttöö ihanaa,
toinen kohta alottaa eskaria...

Sil on vakipaikka ja hommat hoituu.
Aika harvoin se työtäsä noituu.
Ja NYT sil on poikakaveri semmonen,
et elää tytölle ja sen lapsille ihan omistautuen.

Nyt tytöllä ja sen lapsilla hyvä on,
ei oo äiskäkään enää onneton!

Mut kaikkee hyvää äiskä sille toivottaa,
ja ku ei tarvi ees enää voivottaa...
Vaan sillä on kaikki ihan hyvin.
Mun onnentoivotukseni sille mitä lämpimin ja syvin!

Rakkaudella äiskä

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Vanhimmaiselleni!

ViestiKirjoittaja äiskä » Pe Elo 14, 2009 9:37

Ny on sit vanhimmaiseni vuorossa.
Äiskä ja siskot laulaa kuorossa:
"Paljon onnea vaan,
Sulle toivotetaan!
Oot meille tärkee,
eikä ois mitään järkee,
jos ei synttäreitäs muistettais.
Jos oisit lähempänä, Sua halattais...

Oot perheen äiti, kaksi lasta kanssasi.
Toivotaan, et se oikee pian kulkee rinnallasi!
Oot just Sinä, et muuksi muutu...
Älä vaan tästä runostani mulle suutu?


Sä olit eka, joka teit meistä perheen.
Voi sitä onnee, ku synnyit ja sain Sut viereen.
Sanat eivät riitä kertomaan,
mitä äidiksi tuleminen toi tullessaan.

Mut tiiä Säkin se,
älä koskaan anna liikaa tilaa epätoivolle.
Elämä koittelee, mut ei hylkää kuitenkaan.
Se vaan panee meiät tunteiden kirjoa opettelemaan...

Mut kaikkee hyvää Sulle vaan.
Ollaan aina perhe ja toisiamme RAKASTETAAN!
Onnee äiskältä

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » To Elo 20, 2009 3:51

Elämä on ainutlaatuinen.
Onneksi oon huomannut sen!
Vastoinkäymiset kasvattaa,
pienetkin ilot hymyilemään saa.
Murhe, suru ajan myötä häviää.
Kokemusta kertyy, tyhjä tila jää.
Se täyttyy uusista asioista.
Ikävistä, onneksi myös mukavista.
Kun kaiken jaksaa kestää ja mennä eteenpäin,
on "voittaja", tässä vaan kirjoittelen näin.
Kynä ja paperi on mun voiman lähde.
Uskon, että olen jaksanutkin sen tähden...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Pieni lapsi on viaton...

ViestiKirjoittaja äiskä » To Elo 20, 2009 14:57

Sydän itkee, se itkee verta.
Se tuntuu aina, joka kerta.
Kun äitinä, mummona joutuu kokemaan sen,
se on aina painajainen.
Auttaa tahtoo, ei mitään muuta.
Ei tavoittele taivaalta kuuta.
Vaan haluu vaan välittää,
haluu yrittää ymmärtää.
On paha olla ja ahistaa,
on huoli, kurkkuuki puristaa...
Ne on vielä niin pienii, paljo tarvii,
niillä voi olla vaikeeta, kuka huolehtii?
Ei ne oikeesti oo mitään pahoja,
ne tarvii hellyyttä, ne kokeilee rajoja.
Ne pitää syliin ottaa, päätä silittää.
Sitte ne rauhottuu, paha olo hetkeksi häviää.
Ne on niin rakkaita, ku voi vaan olla.
Mummi nitä haluu hellästi rutistaa oikeen kunnolla.

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Eräälle tytölle, joka on nyt jo aikuinen...

ViestiKirjoittaja äiskä » Ti Elo 25, 2009 14:17

Muistan, kun olit pieni tyttönen.
Yx kuvakin todistaa sen.
Isot haalarit oli jalassa
ja risunpätkä piiskana.
Se oli vielä sitä huoletonta aikaa.
Ilmassa oli oikeeta elämän taikaa.
Kun sai lehmää pyllylle taputtaa.
Aurinko paisto, lämmitti jopa risukasaa.
Linnut ympärillä sirkutti.
Oli hyvä olla, suu hymyili.
Ne aina muistoissa kauniina säilyy.
Ne oli sillon, ne mielessä pysyy...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Prinsessa 6 v

ViestiKirjoittaja äiskä » Ti Syys 29, 2009 3:56

"Kuus vuotta sitte synnyit prinsessana.
Se oli ihana, suuri tapahtuma.
Puol vuotta oli niin vaikeeta, yhtä tuskaa,
ei kukaan tässä asiassa fuskaa...
Sulla oli paha olla, oksentelit.
Itkit vaan, kaikki melkein tuli ulos, mut elit!
Oli paha olo sulla, äitillä, iskällä, myös mulla.
Aina ku piti, halusin sun luokses tulla.
Halusin yrittää sua hoitaa
äitille ja iskälle vapaata antaa.

Sit ku asiat rupes selviin ja oli helpompaa.
Säki osasit alkaa elämästä nauttimaan.
Sä oot semmonen tosi söpö!
Suppusuu, nenäs nöpö...
Oot kokenu jo niin paljon, vaikka oot pikkunen.
Oot ollu aika arka, mut kaikesta selviten,
menit eskariin ja jees, pärjäät!
Oot ihana tyttö, etkä niin arka enää.

Oot mummon kulta, oot erikoinen.
Susta ikinä, ikinä luopuis en!
Sulla nyt on kaikki ihan hallussa...
Oot mummon prinsessa, ihan ikioma!"


Palaa sivulle “Raahenetin runopalsta”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa