Tuula äiskän runoja

Täällä voit julkaista omia runoja rekisreröityneenä, rekisteröitymättömänä, nimimerkillä tai ilman.

Valvoja: Webmaster

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

30:lle lapselleni!

ViestiKirjoittaja äiskä » Pe Syys 19, 2008 3:29

Nimen olen muuttanu...

Kun Tupu oli pieni,
siitä ei tienny mittään.
Kun Tupu on jo iso
aina enempi siitä kaikki pittää...

Se on ku hyvin kypsytetty paisti.
Sen jo sillon kolkytvuotta sitten aisti.
Siinä oli sitä jotaki, harmonista,
jotaki aitoo, niin luonnollista.
Se on vuosien myötä vaan kehittyny entisestään.
Se on edellenki sama, mut jotaki tullu lissää.

Se on löytäny Rakkauden.
Se on saanu Äitiyden!
Tasapainosesti ellää,
sen lähellä ei oo paha kellään.
Ja kaiken kaikkisesti sentään,
se kävelee, ei oo tarvinnu koskaan lentää.
Ku ei sillä oo kiirettä,
se kerkee vähemmällä...

Se on ite rauhallisuus.
Eikä oo tääkään mikään juttu uus:
Sillä on äiti ihana
ja kolme mukavaa siskoa.
On Timppa ja Lotta
ja joku päivä, ihan totta
voi olla Lotalle "kaveli",
olkoon sitte vaikka "Paveli"!

Mut kaikki aikanaan.
Tänään Tupun synttäreitä juhlitaan.
Otetaan siitä irti kaikki se,
mikä tänään kuuluu Tupulle!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

14-vuotiaalle tytönpojalle!

ViestiKirjoittaja äiskä » Pe Syys 19, 2008 4:32

Henkka on niin kiva poika,
mummo voi sen todistaa.
Onnellinen on se tyttö,
joka joskus Henkan omistaa.

Vaikka joskus ärähtelee,
ei se oikeesti oo semmonen.
Kovista vaan näyttelee,
on kovan alla pehmonen.

Vankka tukka päässänsä
ja järkiki sinne mahtunee.
Sanoo, mitä sanooki,
ei aina kaikkee oikeesti tee.

Oikein kiva poika on
ja Lottaki sano, et siitä tykkää.
Se joskus vähä suutahtaa,
sillon omaa pahaa oloa toisille lykkää.

Niin se aika menny on
ja tytönpoika kasvaa.
Kohta alkaa komeileen
ja pistää tukkaan "rasvaa".

Et tukka pysys pystyssä
ja tytöt perään kualais.
"Elämä kyl rankkaa on",
sillon Henkka huakais.

Ku se ajokortin saa,
ni mummoo sitte kuskaa.
Mummo neuvoo vieressä,
ettei vaan poika fuskaa.

Ku se menee naimisiin,
mummo istuu eturivis.
Itkeskelee ja yskii,
ja housutki aivan liris!

Mut ei se Henkka välitä,
eikä mummoosa häppee.
Ei suutu, eikä vihastu,
ei sule sen leipäläppee...

Se on mummon oma "mussukka"
ja se sitä ymmärtää.
Vaik ikäero valtava,
ni yhesä ne kyl pärjää!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » La Marras 01, 2008 7:17

Eipä oo äiskä pitkään aikaan teheny yhtään runnoo.
Se vaan puuhaa omiaan ja koko ajan jotaki mielessään punnoo.
Se käy töissä ja onkelmii ratkoo...
sovittellee, huutaaki välil, riidat poikki katkoo.
Puuhaileepi iltasella, enerkisesti toimii,
tekkee vaikka mitä, paitsi ei yritä tehä puihin loimii!
Välillä sitä niin kauheesti veetuttaa,
ku huomaa, kuin monella on sit niin vaikeaa...
Eli ku kärpäsestä tehhään härkänen
ja sit eletään vaan sitä asiaa murehtien
ja suurennellaan ja kaikissa toisissa on vaan vikkaa!
Voi, jos oikein hyvin osas heittää tikkaa,
ni voisin nakata sen johoski tiettyyn juttuun,
voi olla, et osus vahinkosa johonki tuttuun?
Mut jos ois sen ansainnu,
ni kysysin vaan, ei kai sattunu?
En oo yhtään katkera, enkä vihanen
en oo leidi, en runsaslihanen.
Mut piti vaan jotaki kirjottaa,
ku maailma näkkyy menevän menojaan,
ja tuntuu siltä, et niin paljo on niitä vaikeuksia,
ei oo aikaa, ei tarpeex rakkautta...
Pitää vaan asiat selvittää,
ottaa pyssy, ampuu oma ja rakkaan pää...
Mikä ***** meitä ihmisii vaivaa?
Eix voi miteskään asioita esiin kaivaa?
Ja PUHUA, SELVITELLÄ, missä mennään?
Ottaa ratkaisu ja enkelinä taivaalla lentää!!!

Tuli sit livenä tää runo, ei oo ees paprulle kirjootettu...
Valosampaa marraskuuta kaikille!
äiskä

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » La Marras 01, 2008 7:20

äsköseen pieni korjaus...
eikä enkelinä ...
se on ni pienestä kii

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Mies, Isä, Pappa...

ViestiKirjoittaja äiskä » Su Marras 09, 2008 10:43

Jäi jälki kyynelten,
ku lähdit, et hyvästejä sanoen,
vaan niin hiljaa, niin salaa!
Niin loputtomasti, ettet luoksemme palaa...
Kaikki hyvyytes, Rakkautes,
meni Sun kanssas poies.
Muistot jälkees jätit!
Sä meiät petit,
et ees lupaa kysyny,
et ees niin kauaa täällä pysyny,
et ois voitu asiaa sulattaa,
hyväksyy se, ja sit Sun mennä antaa!
Mut aina enempi kuiteski tää hyväksytään
ja ymmärtää yritetään,
et näin kai sen piti vaan mennä!
Sä siellä jossain meiän Enkelinä lennä...
Kato meiän perrään ja suojaa anna!
Vaikeissa jutuissa meitä sylissäs kanna!
Anna meille Rauhaa, Rakkautta...
Anna Toivoa paremmasta, anna huomista ja jotaki uutta!

Kaikille Isille ja Isillisille Kaunista tätä päivää...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » La Marras 29, 2008 8:21

Miettii usein, mikä on elämässä tärkeää?
Miettii usein, missä enää on mitään järkeä?
Ku on oppinu tietään sen,
et se onni voi olla niin pikkunen...
Hyvä sana, hali, ymmärrys.
Hyvä olo, se on kaiken edellytys!
Se voi olla niin pienestä kii,
et kaikki loppuu itkemättömiin kyyneliin!
Ku ei oo mitään, ei osaa ees muuta oottaa.
Jos ei oo ees ketään, johon vois luottaa...
Ja kun vielä oon ihan pikkunen,
tarvisin elämään jonku aikusen.
Olis mallina ja apuna mulle nyt,
enhä saanu valita mitään, olin vaan tänne syntynyt.
Elän, teen ja vähä tarvitsen,
ennen ku oon ite aikunen!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Joulu aikaa täältäki...

ViestiKirjoittaja äiskä » Pe Joulu 12, 2008 18:57

Näinhä mäki aattelen,
kun itteeni joulun aikaan saattelen.
Kun en ite taho mitään materiaa,
vaan kaikkee muuta, mikä koskettaa...
Kaikkee, mikä ei maksa mitään,
kaikkee sellasta, mikä ei kylmäx jätä ketään.
Vaikka itekki oon asioita aatellu,
ja tiiän, mitä on, mitä ei oo saatu,
ni tää Katjan elämä ja sen perhekin,
saa mut ihan oikeesti kyyneliin.
Ne tietää, mitä elämä on ja mitä voi tuoda tullessaan,
viedä mennessään, mitä jäädä kaipaamaan?
Voi hyvänen aika sentään,
vaikka aika kuinka lentää,
ni pitäskö pysähtyy ajatteleen,
hei, kuka oon, missä meen?
Ei mulla oo mittään hättää,
ei mua pitäs mikkään mättää...
Mä oon terve, mulla on katto pään päällä,
vaatteita, et tarkenen joka säällä.
On mitä syödä, on ihmisii ympärillä,
on kaikkee, mix pitäs "rälläköidä"?
Mua ihan oikeesti hävettää,
ku ihmiset on sokkeita, eikä muka mitään nää!
Vaan ittesä ja sen kaiken pienuuden,
jonka varassa elävät "roikkuen"!

Mutta kaikille toivon sellasta joulun aikaa,
johon ei tarvi mitään taikaa...
Vaan aikaa toisille, lämpöä, sopua, yhteisymmärrystä!
Ennenkaikkee... kaikkee tätä, ei mitään myllerrystä!

Rakkautta ja yhteistä joulunaikaa kaikille!

Toivoopi äiskä



äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Murrosikäsen mummon uhitelma

ViestiKirjoittaja äiskä » Su Helmi 01, 2009 15:30

Jokainen ihminen omistaa luunsa ja lihansa.
Läskinsä kantaa, niinku vaan taakkansa.
Ne vaan on, joskus niistä ehkä luopuu, sanoo kuka mitä tahansa.
Ite myös vielä ansaitsee, tuhlaa rahansa...
Ihmisen mieli on myös niin liikkuvainen.
Joillaki ylikäypä, joillaki vajaavainen.
Mieli on, se muuttua voi, milloin vaan.
Se voi olla eriävä, se kai kuuluu asiaan.

Ajatusmaailma voi niin erilainen olla.
Se syntyy, sitten voi pois kuolla.
Mielipide muodostuu omien kokemusten myötä.
Se pysyy, muuttuu, teettää aika paljo työtä.
Eli me ollaan jokainen oma itsemme.
Olemme, pysymme tai sitte muutumme.

Mut meistä itestähän tää kaikki pitää tulla.
Se et oon mä ja hyvä ois mulla!
Ei siitä, et joku muu haluu.
Arvostelee ja mun "sisintäin kaluu"!

Jos mä oisin läski, niin mitä sitte?
Siitä mä vastaisin ihan itte...
Jos mä aattelen niinku aattelen,
ni itteenihän elämäntielleni saattelen.
On niin paljon sitä, että muut sanoo, miten pitää olla.
Puskee johonki päin, et olepas ny kunnolla.
Mut ku vaan haluis, et olis oma elämä.
Ei itsekkäästi, vaan ku mä haluisin olla mä!

Veljeni Leijonamieli
Viestit: 76
Liittynyt: Ma Kesä 14, 2004 22:39
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Veljeni Leijonamieli » Ma Helmi 16, 2009 8:02

Kaunista. =) Olet ollut tuotteliaampi kuin minä nuorena poikana tällä samaisella palstalla. Lisää!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » Ti Helmi 17, 2009 4:43

Helou!
Suahan mä kerran kaipasinki ja niitä sun runoja ja lisää niitä...
Itekki kun kirjottelee mielialan mukaan ja saa niitä yhtäkkisiä inspiksiä, ni ei nyt oikein usein tuu... runoja meinaan.
Muusa vissiin menny vanhax tai jotaki sellasta, mutta annahan säki vaan tulla "nuori mies"!
Toivoo "nuori nainen"
p.s. ku sitä ollaan niin nuorii, ku ite halutaan, vai kuinka?
p.s. koululla yx päivä mulle sano yx kymmenen vuotias tyttö, et miten sä et oo jo eläkkeellä, ku oot jo noin vanha?
Johon mä "näppäränä tyttönä" vastasin, et mäkö, nuori tytönhupakko, enhän oo vielä ees kuuttakymmentä...

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

Mikä on?

ViestiKirjoittaja äiskä » To Helmi 19, 2009 6:56

Se on niin kakspiippunen juttu.
Se on vieras, mut kuitenki ihan tuttu.
Se hellii ja hoivaa,
sit taas niin kauheesti raastaa.

Se työntää pahoilla sanoilla pois.
Kohta taas ei kauniimpaa olla vois.
Se ottaa hellästi kii.
Se vie lähelle niitä unelmii,
mitä nin usein mielessä on.
Ei tarvii olla onneton!

Mut se voi niin äkkii muuttuu,
ihan tyhjästä suuttuu.
Se taas hetken murjottaa,
sit anteeks haluu, lähelle taas ottaa.

Lämpöä saa, lämpöä antaa,
johonki vie, kauneuteen kantaa...
Vaikka se on vieras, ni kuitenki tuttu.
Se on oikeesti äitin ja lapsen välinen juttu!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » To Maalis 26, 2009 5:03

Aurinko on ihana asia niin.
Saa välillä ajatukset nouseen taivaisiin.
Poistaa väsymyksen mielestä.
Poistaa terävyyden kielestä.
Pitää lämpöisessä otteessaan,
vaikka kylmä tuuli tuivertaa.
Ottaa ja vie mukanaan,
ei irti päästä, seuraa vaan.
Antaa voimaa uupuneelle,
hymynkaretta suupielille.
Se on sitte ihmeellinen!
Toivon, että sitä kadottas en...

Aurinkoa kevääseenne!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

NUORIMMAINEN LAPSENLAPSENI!

ViestiKirjoittaja äiskä » Ke Huhti 01, 2009 15:16

"Mummi, oli kiva tänne tulla,
täällä aina on kivaa mulla".
Käveltiin kauppaan ja rupateltiin,
se puhu viisaasti niin...
Halus pikkukärryynsä karkkii ostaa.
Ei ois tarvinnu mummin tililtä rahaa nostaa.
Ku se sano, mä maksan sen
ja kulki pikkukärryään työntäen.
Mummi sit kysyy, et onx sulla rahaa,
ni se sano. et voit sä sen maksaa.
Sit tultiin meille, kassi purettiin
ja heti kohta ulos mentiin.
Se halus tehä lumesta Pikku Myyn
ja sit keskittyyn lumilyhtyyn.
Se kysy, et enkö ookki ollu kiltisti?
On se, jos mahollista, se tänne jäisi!

äiskä
Viestit: 1343
Liittynyt: Ma Syys 11, 2006 15:00

ViestiKirjoittaja äiskä » To Huhti 30, 2009 5:56

Mukavaa iltapäivää Sulle toivotan!
Tiiäthän, että Sua Rakastan...
Sillonki, ku kaikki on pielessä,
oot kuiteski koko ajan mun mielessä.

Nyt on ollu taas niin hyvä olo,
et lämpöö täynnä on jok´ikinen kolo!
Ku ihmissuhteet ei oo niin helppoo,
mut ne toimii, niinkauaa, ku on toivoo...

On niin hieno homma, ku on olemassa se,
joka on tärkee itelle.
Sen kaa on vaan niin hienoo olla
ja sillon toimii suhde kunnolla.

Ku osas aina sillon pysähtyy,
ku pieleen menee ja jossaki on syy.
Ottas sillon kumpiki itteään niskasta kii,
puhuttas ja mentäs uusiin mahollisuuksiin.

Koska kaikista tärkeintä elämässä on se,
et on hyvä toiselle!
Ni sillon on hyvä myös itelleen
ja tietää Onnen, Rakkauden jatkuneen...

KAUNISTA VAPUNAIKAA JOKA IIKALLE!
äiskä


Palaa sivulle “Raahenetin runopalsta”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija